Vanhemmaksi tuleminen ja vanhemmuus aiheuttaa valtavan paljon erilaisia tunteita. Toiset kokevat koviakin paineita. Tulevia vanhempia mietityttää, millä keinoilla he voivat jo ennen lapsen syntymää valmistella asioita mahdollisimman valmiiksi, jotta lapsen on hyvä tulla perheeseen.
Asian pohtiminen sekä keskustelu puolison ja muiden läheisten kanssa on tärkeää. Lapsi muuttaa syntyessään vanhempiensa elämän täysin. Kaikkeen ei kuitenkaan tarvitse, eikä voikaan valmistautua etukäteen. Se, että vanhemmat haluavat toimia lapsensa parhaaksi, ovat halukkaita selvittämään asioita ja kehittymään lapsen mukana, on kaikkein merkittävintä lapsen edun näkökulmasta.
Mieli kohti vanhemmuutta
Kasvu vanhemmaksi alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaustesti näyttää positiivista. Mielessä alkaa pyöriä kuvia arjesta lapsen kanssa, unelmia, haaveita ja pelkojakin uudenlaisen elämäntilanteen edessä. Joskus lapsi ilmoittaa tulostaan ilman pidempää odottelua, toisilla odotuksen aika tuntuu loputtoman pitkältä.
Henkinen valmistautuminen vanhemmuuteen on jokaisella vanhemmalla omanlaistaan. Äiti kantaa lapsen sisällään ja kasvaa usein jo raskausaikana henkisestikin lähemmäs lastaan. Isällä tämä saattaa vaatia enemmän aikaa ja tunneside vauvaan alkaakin kehittyä ehkä vasta lapsen synnyttyä. Tilanne voi olla myös toisinpäin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa valmistautua äidiksi tai isäksi tuloon.
Vanhemmaksi tulo aktivoi muistikuvia omasta lapsuudesta. Millaisena muistan oman lapsuuteni, millaisia omat vanhempani olivat? Jos keskustelu omien vanhempien kanssa on mahdollista, on heidän muistojensa kuuleminen mielenkiintoista.
Omaa lapsuuttaan voi tarkastella myös kriittisesti. Mitä asioita haluan siirtää omasta lapsuudestani tulevalle lapselleni ja mitä asioita en halua enää viedä eteenpäin? Ymmärrys siitä, että maailma muuttuu ja se, mikä aiemmin oli paras mahdollinen vaihtoehto, ei sitä enää välttämättä olekaan, tuo omiin päätöksiin liikkumavaraa ja luottamusta omaan harkintakykyyn vanhempana.
Henkisessä valmistautumisessa on avuksi keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Usein lasta odottava perhe saa ympärillä olevat ihmiset luonnostaan muistelemaan, millaista heillä oli samassa vaiheessa. Suosittelen avaamaan keskustelun vanhemmuuden herättämistä tunteista omien läheisten kanssa, elleivät he tee sitä. Joskus netin keskustelupalstoiltakin voi löytää vertaistukea, mutta mitään sellaista ei kannata lukea, mikä tuo itselle huolta tai pahaa mieltä.
Omasta hyvinvoinnista ja parisuhteen tilasta kannattaa kiinnostua raskausaikana. Silloin on vielä hyvin aikaa ja voimavaroja tehdä tarvittaessa muutoksia tai vahvistaa kaikkea hyvää, mikä on jo olemassa. Lapsen kannalta vanhempien jaksaminen ja hyvinvointi sekä keskinäinen kumppanuus ovat tärkeitä.
Vauvanhoitoon tutustuminen
Vauvanhoitoon tutustuminen ja muutaman perusasian opettelu on tärkeä vaihe vanhemmuuteen valmistautumisessa. Vauvan hoitoon liittyvien asioiden käsittely on hyvä aloittaa hyvissä ajoin, vaikka jo raskauden puolivälin jälkeen.
Perhevalmennus on hyvä mahdollisuus päästä oppimaan vauvan hoitoa. Kaikille äitiysneuvolan asiakkaille, jotka odottavat esikoistaan, tulisi tarjota mahdollisuus perhevalmennukseen. Myös Kotineuvola Kaaren palveluihin kuuluvat erilaiset valmennukset synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyen. Käyn valmennuksessa tulevien vanhempien kanssa vauvanhoitoa laajasti läpi: erilaisia hoitotoimenpiteitä, imetystä tai muuta ruokintaa, nukkumista, kantoasentoja ja rauhoittelukeinoja.
Myös vauvalle tarpeellisten vaatteiden ja tarvikkeiden hankkimisen voi aloittaa hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Kelan tarjoamasta äitiyspakkauksesta löytyy hyvä valikoima vauvantarvikkeita, joilla pääsee alkuun. Lisäksi voi tarvita esimerkiksi vauvansänkyä, autoistuinta ja vaunuja. Vaippojen ja pienten vaatteiden hankkiminenkin on tärkeää valmistautumista. Siinä pääsee käsinkosketeltavasti kiinni pienen lapsen tarpeisiin.
Vastasyntyneellä on paljon tarpeita ja hän elää täysin vanhempiensa varassa. Erilaiset tarvikkeet voivat auttaa lapsen tarpeiden täyttämisessä ja helpottaa vanhempien tehtäviä. On kuitenkin hyvä muistaa, että melko vähällä pääsee alkuun. Lapselle kaikkein tärkeintä on se, että vanhemmat ovat saatavilla ja halukkaita oppimaan lapsensa tarpeista. Kaikkeen ei tarvitse olla apuvälinettä tai laitetta. Onneksi nykymaailmassa on tarvikkeita saatavilla lähes vuorokauden ympäri, joten sen minkä aidosti tarvitsee, voi hankkia helposti myös lapsen syntymän jälkeen.
Imetykseen valmistautuminen on yksi osa vauvan syntymään valmistautumisessa. Äidinmaito on vastasyntyneelle parasta ravintoa. Imetys tarjoaa vauvalle ravinnon lisäksi tärkeää läheisyyttä, hoivaa ja vuorovaikutushetkiä. Imetys myös auttaa äitiä toipumaan synnytyksestä.
Imetykseen voi liittyä erilaisia pulmia, joiden tiedostaminen auttaa hakemaan ajoissa apua. Olen kirjoittanut aiemmin blogipostauksen imetyspulmista. Lue myös Miksi imetys ei onnistu-postaus.
Synnytykseen valmistautuminen
Kun raskaus alkaa olla loppuvaiheissa, alkavat sekä odottavan äidin että puolison ajatukset liikkua tulevassa synnytyksessä. Yleisimmät kysymykset tulevaan synnytykseen liittyen ovat mitä kivunlievityskeinoja on ja miten puoliso tai muu tukihenkilö voisi parhaiten olla avuksi synnytyksen aikana.
Kipua pystyy lievittää sekä lääkkeellisesti että lääkkeettömästi. Molemmille on paikkansa eivätkä ne sulje toisiaan pois. Molempiin on myös hyvä tutustua ennen synnytystä. Lääkkeettömiä keinoja kannattaa harjoitella etukäteen, jotta niitä osaa mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää synnytyksen eri vaiheissa.
Tukihenkilön tärkein tehtävä on tukea synnyttäjän turvallisuuden tunnetta. Menetelmiä on tärkeää miettiä etukäteen ja harjoitella niitäkin. Puolisot eivät usein ymmärräkään, miten iso vaikutus heidän läsnäolollaan on jopa kivunlievitykseen.
Kotineuvola Kaari on mukana matkallasi kohti vanhemmuutta. Vinkkejä saat seuraamalla sometilejäni Instagramissa ja Facebookissa. Jos haluat yksilöllistä ohjausta vanhemmuuteen, ota yhteyttä, niin suunnitellaan teidän perheellenne parhaiten sopivat palvelut.