Synnytys on varmasti yksi naisen elämän rankimmista fyysisistä kokemuksista. Ja synnytykseen valmistautuminen yksi raskausaikana eniten mielessä pyörivistä asioista.
Täydellinen valmistautuminen synnytykseen ei ole mahdollista, koska jokaisella synnytys kulkee omanlaisiaan polkuja, eikä etukäteen ole varmuutta, miten asiat tulevat etenemään. On kuitenkin useita asioita, joiden tiedetään yleensä menevän synnytyksessä tietyllä tavalla ja esimerkiksi kivunlievitysvaihtoehtoihin tutustuminen etukäteen parantaa synnytyskokemusta.
Edellisessä blogiartikkelissa kirjoitin vanhemmuuteen valmistautumisesta. Yhtä lailla synnytykseen valmistautuminen raskausaikana on tärkeää ja auttaa jaksamaan tulevaa rankkaa kokemusta. Synnytykseen valmistautuminen auttaa myös tunnistamaan omia tunteita synnytykseen liittyen sekä käsittelemään vaikkapa pelkoja hyvissä ajoin ennen synnytyksen ajankohtaa.
Yleisimmät asiat, joita käyn asiakkaideni kanssa läpi synnytysvalmennuksessa ovat synnytyskipu ja kivunlievityksen vaihtoehdot, rentoutumisen merkitys synnytyksen aikana sekä tukihenkilön rooli. Kerron myös synnytyksen vaiheista, jotta tulevat vanhemmat tietävät mitä synnytys käytännössä tarkoittaa. Voit lukea lisää valmennuspalveluistani täältä.
Lue myös blogiartikkeli vanhemmuuteen valmistautumisesta.
Synnytyksen kivunlievitys
Kivun tunteminen synnytyksen aikana on hyvin yksilöllistä. Käytännössä kaikki synnyttäjät tuntevat synnytyksen jollain lailla kivuliaana, noin viidesosa kokee sen sietämättömän kivuliaana. Eri vaiheissa synnytystä kipu tuntuu eri kohdissa ja erilaisena. Kivuliain vaihe on yleisimmin ponnistusvaihe, jolloin synnyttäjä joutuu myös tekemään eniten aktiivista työtä synnytyksen etenemiseksi.
Synnytyskipua voidaan lievittää ja osittain poistaa monilla menetelmillä. Kivunlievityksen tarkoituksena on pitää synnyttäjän stressitaso mahdollisimman matalana ja auttaa kehoa ja mieltä pysymään hyvässä yhteistyössä synnytyksen edetessä. Myös synnyttäjän turvallisuudentunteen ylläpitämisessä kivunlievityksellä on iso rooli.
Kivunlievityskeinot jaetaan lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin keinoihin. Synnytyksen eri vaiheissa kivunlievityksen tarve vaihtelee ja myös eri keinoista on eri vaiheissa apua.
Kiputuntemuksia voi lievittää esimerkiksi liikkumisen avulla, lämmintä, kylmää tai vettä hyödyntäen ja omaa ääntä sekä hengitystä käyttäen. Hieronta ja kosketus auttavat toisilla myös paljon kivun sietämisessä.
Synnytysosastoilla on käytössä useita lääkkeettömiä menetelmiä kivunlievitykseen. Tens-laitteen sähköimpulssit estävät kipuviestin kulkeutumista kehossa ja tukevat endorfiinin ja oksitosiinin tuotantoa. Aqua-rakkuloiden laittaminen eli steriilin veden pistäminen ihon sisään ikään kuin syrjäyttää supistuskivun. Rakkuloiden aiheuttama kipu häviää nopeasti ja supistuskipu voi pysyä sen avulla kurissa useammankin tunnin. Osa kätilöistä osaa tehdä akupainantaa ja myös tukihenkilö voi sitä opetella. Akupainannassa tiettyjä kehon pisteitä stimuloimalla voidaan lievittää kivun tuntemusta, rentouttaa kehoa ja vauhdittaa supistuksia.
Jos lääkkeettömistä keinoista ei ole riittävästi apua, siirrytään lääkkeellisiin keinoihin. Eri vaihtoehtoja ovat kipulääkkeet, ilokaasun hengittäminen sekä erilaiset puudutukset.
Kivunlievitystoiveissa ja synnytyskivun hoidon suunnittelussa kannattaa jättää tilaa muutoksille. Jos kipua tunteekin odotettua enemmän, on hyvä siirtyä vahvempiin lievityskeinoihin, jotta synnytyksestä tulee mahdollisimman hyvä kokemus. Ja toisin päin, jos kipu ei olekaan ennakoidun voimakasta, voi selvitä kevyemmällä kivunhoidolla kuin etukäteen ajatteli. Synnytysosaston henkilökunnan ammattitaitoon kivunhoidon suhteen voi myös luottaa ja he auttavat oikeiden kivunlievityskeinojen valinnassa.
Rentoutuminen auttaa synnytystä etenemään
Kehon ja mielen rentouttaminen auttaa synnytystä etenemään luonnollisesti. Rentoutuminen on myös hyvin kokonaisvaltaista, esimerkiksi kasvojen rentouttaminen auttaa myös lantionpohjaa rentoutumaan.
Mahdollisimman rentona pysymisessä auttaa, jos synnytykseen pystyy suhtautumaan hetki kerrallaan, supistus kerrallaan. Synnytyksen kestoa ja etenemistä ei tarkalleen pysty arvioimaan edes synnytyksen ollessa käynnissä. Sen vuoksi asioiden tarkka ennakoiminen on käytännössä mahdotonta ja hetki kerrallaan eteneminen auttaa mieltä ja kehoa pysymään mukana tilanteen luonnollisessa etenemisessä.
Rentoutumista on hyvä harjoitella jo raskausaikana. Erilaisia mielen ja kehon rentoutusharjoituksia löytyy vaikkapa YouTubesta.
Kun olet harjoitellut rentoutumista jo ennen synnytystä, onnistuu se synnytyksen aikana helpommin. Rentoutumisessa on avuksi myös mieluisan, rauhoittavan musiikin kuuntelu, tukihenkilön miellyttävä kosketus ja rauhallinen, syvällä mutta pienellä volyymilla tapahtuva hengitys. Myös nauraminen auttaa kokonaisvaltaisessa rentoutumisessa.
Jännitys-rentoutusharjoitus
Helppo koko kehon jännitys-rentoutusharjoitus onnistuu kotona eikä vie paljoa aikaa.
Asetu selinmakuulle, tue kehoa tyynyillä niin, että asento on mukava ja rento. Jos selinmakuulla on hankala olla, voit olla kyljelläsi tyyny polvien välissä. Ota halutessasi viltti päällesi, sulje silmäsi ja hengitä rauhassa sisään ja ulos nenän kautta muutaman kerran, jotta keho rentoutuu.
Aloita oikeasta jalasta. Jännitä oikean jalan lihakset varpaista jalkapöydän kautta sääreen, pohkeeseen, reiteen ja pakaraan asti muutaman sekunnin ajan niin, että jännitys voimistuu ja lopuksi koko jalka on hetken aivan jännittynyt. Jännityksen jälkeen rentouta jalka. Kun olet rentouttanut jalan hengitä muutaman kerran rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos, pidä uloshengitys pitkänä. Siirry tämän jälkeen vasempaan jalkaan ja toimi kuten edellä. Kun olet jännittänyt ja rentouttanut molemmat jalat, siirry käsiin.
Aloita oikeasta kädestä. Jännitä käsi sormista olkapäähän muutaman sekunnin ajan niin, että jännityksen voimakkuus etenee ja koko käsi on lopulta jännittynyt. Rentouta käsi ja hengittele taas hetki rauhallisesti. Siirry sitten vasempaan käteen ja toimi kuten oikean käden kanssa.
Tunnustele seuraavaksi vatsan alueen lihaksia rauhassa ennen jännitystä. Jos jännitys tuntuu hyvältä, aloita jännitys lantionpohjasta, etene vatsan ja kylkien lihaksiin, selän lihaksiin aina hartioihin asti. Pidä jännitystä lyhyt hetki ja rentouta koko keho. Hengitä muutaman kerran rauhassa nenän kautta sisään ja ulos.
Keskity vielä kasvojen ja kaulan lihaksiin. Jännitä lihaksia muutaman sekunnin ajan ja rentouta ne. Hengitä lopuksi muutaman kerran rauhassa nenän kautta sisään ja ulos, muista pitää uloshengitys edelleen pitkänä. Voit toistaa koko harjoituksen vielä uudelleen, jos olosi on mukava ja pystyt olemaan makuuasennossa.
Tukihenkilö on synnyttäjälle kullan arvoinen
Tukihenkilön rooli on olla synnyttäjän henkisenä tukena ja tarvittaessa myös puolestapuhujana synnytyksen ajan. Tukihenkilöksi synnytysosastolle lähtee yleensä synnyttäjän puoliso tai kumppani, läheinen ystävä tai sukulainen. Tukihenkilön merkitys on suuri, sillä hänen läsnäolonsa luo parhaimmillaan turvaa ja auttaa synnyttäjää saamaan mahdollisimman positiivisen synnytyskokemuksen.
Tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää jaksamaan läpi kokemuksen sanallisesti kannustamalla, auttamalla kivunlievityksessä esimerkiksi hieromalla synnyttäjän toivomalla tavalla sekä kannattelemalla synnyttäjää henkisesti. Tukihenkilön on tärkeää olla saatavilla koko synnytyksen ajan. Tämä luo synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta. Turvallisuudentunteella on valtavan iso vaikutus kivunlievitykseen ja hyvään synnytyskokemukseen.
Raskausaikana on tärkeää keskustella tulevan tukihenkilön kanssa synnytykseen liittyvistä toiveista. Minkälainen toiminta luo turvan tunnetta ja minkälainen kosketus ja kannustaminen tuntuu synnyttäjästä hyvältä. On tärkeää kertoa myös, mikä ei tunnu hyvältä ja mikä itseä synnytyksessä etukäteen mietityttää eniten.
Tukihenkilö voi valmistautua tulevaan tehtävään keskustelujen lisäksi huolehtimalla omasta jaksamisestaan. Virkeänä ja hyvinvoivana on helpompi olla toisen tukena. Helpottaa myös paljon, jos pystyy suhtautumaan synnytykseen tapahtumana, jonka aikana tukihenkilö asettaa itsensä hetkellisesti taka-alalle ja huolehtii, kannattelee ja hoivaa synnyttäjää tämän tarvitsemilla tavoilla.