Raskausaikana naisen kehossa tapahtuu valtavan paljon muutoksia. Toisille muutokset eivät juurikaan tuo haasteita hyvinvointiin, toisille koko raskausaika on haasteesta seuraavaan menemistä. Sekä henkinen jaksaminen että fyysinen olotila voivat olla koetuksella.
Raskausajan hyvinvointiin voi kuitenkin vaikuttaa monin keinoin. On tärkeää muistaa, että vaikka raskausoireet ovat ohimeneviä, niihin kannattaa hakea helpotusta. Kipuja, alakuloa, huolia tai muita epämukavia asioita ei tarvitse vain yrittää kestää.
Äidin hyvinvointi raskausaikana vaikuttaa suoraan myös kehittyvään lapseen. Tämänkin vuoksi omaan hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota ja hakeutua ammattilaisen luo hyvissä ajoin. Suomessa raskausaikaa seurataan tiiviisti sekä äidin että lapsen vointia tarkkaillen, jotta mahdolliset vaaranaiheuttajat havaittaisiin riittävän varhain.
Kotineuvola Kaaren palvelut raskausaikana keskittyvät fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Huolien purkaminen ja vastausten saaminen kysymyksiin auttavat keventämään mieltä ja valmistautumaan vauva-arkeen. Käynneillä voidaan myös kuunnella sikiön sydänääniä ja mitata kohdun kasvua.
Keskustelun avulla mielen hyvinvointia
Raskausaikana mielialojen määrä ja vaihtelun nopeus voi yllättää. Raskaushormonit herkistävät äidin mielen. Tämä on tärkeää ja mahdollistaa sen, että äiti on samalla taajuudella vastasyntyneen lapsen kanssa. Herkistyminen voi kuitenkin tuntua raskaalta, jos mainokset itkettävät ja puolison tekemiset ärsyttävät moninkertaisesti aiempaan verrattuna. Myös erilaiset epävarmuudet ja pelot voivat tuntua aiempaan verrattuna suuremmilta.
Ymmärrys raskausajan mielen muutoksista voi helpottaa muuttuneen mielen kanssa pärjäämistä. On tärkeää puhua puolison kanssa omista tuntemuksista, vaikka ne olisivat vaikeitakin. Läheistenkin on hyvä olla tietoisia, kuinka raskausaika aiheuttaa muutoksia mielialoihin. Ärtymyksen ja herkkyyden vastapainona myös ilo ja hyvänolon tunteet voivat tuntua raskausaikana vahvasti.
Jos jokin pelko tai muu epämukava tunne alkaa vallata liikaa alaa ajatuksissa, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Mistä tunne tulee, onko se ollut mielessä jo ennen raskautta? Keskustelu tästä asiasta läheisen kanssa antaa uusia näkökulmia ja voi vähentää huolta. Jos tilanne ei helpota riittävästi, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
Monet asiakkaistani kokevat raskausaikana suurta huolta vauvan hyvinvointiin, synnytykseen ja omaan jaksamiseensa liittyen. Kun asian saa purkaa ulkopuoliselle taholle ja käymme yhdessä läpi konkreettisia asioita tunteen taustalla ja tilanteen helpottamiseksi, ei tunne pääse vaikuttamaan liikaa omiin tekemisiin ja hyvinvointiin. Raskausajan peloissa tieto asioiden etenemisestä lisää hallinnan tunnetta ja parantaa mielen hyvinvointia.
Valmistaudu tulevaan elämänmuutokseen
Raskausaika on syystä usean kuukauden mittainen. Näiden kuukausien aikana tulevilla vanhemmilla on aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin, synnytykseen ja vanhemmuuteen. Valmistautuminen parantaa hyvinvointia raskausaikana.
Elämänmuutos lapsen syntymän jälkeen on kaiken kattava. Vaikka kyseessä ei olisi perheen ensimmäinen lapsi, tuo uusi perheenjäsen tullessaan muutoksia kaikkien elämään. Ensimmäistä lasta odotettaessa muutokset voivat tuntua hyvin jännittäviltä.
Jännitystä helpottaa valmistautuminen sekä konkreettisilla teoilla että mielen tasolla. Vauvan tarvikkeiden hankkiminen ja kodin laittaminen vastasyntyneelle sopivaksi hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa helpottavat uuden elämänvaiheen aloittamista. Näissä valmisteluissa on koko perheen hyvä olla mukana. Tulevan lapsen luonteen ja ulkonäön pohtiminen sekä vanhempien työnjaon suunnittelu valmistavat koko perhettä mielen tasolla kohti uutta. Myös oman lapsuuden muistelu kuuluu raskausaikaan.
Olen alkuvuoden aikana kirjoittanut blogiartikkelit ”Miten valmistautua vanhemmuuteen?” ja ”3 asiaa, joihin on hyvä valmistautua ennen synnytystä”. Käy lukemassa lisää aiheista näistä kirjoituksista.
Pidä huolta kehon hyvinvoinnista myös raskausaikana
Sopiva määrä liikuntaa itselle hyvältä tuntuvassa muodossa koko raskausajan auttaa pitämään fyysistä kuntoa yllä. Yleensä noin raskauden puoliväliin asti liikunta onnistuu kuten ennen raskauttakin. Puolivälin jälkeen liikuntamuotoja voi joutua muuttamaan ja omaan jaksamiseen tulee kiinnittää tarkemmin huomiota. Missään vaiheessa raskautta liikunta ei saa aiheuttaa kipua tai huonovointisuutta.
Kävelylenkeillä käyminen on mahdollista suurimmalle osalle raskaana olevista naisista koko raskausajan. Ota kävelylle mukaan puoliso tai ystävä, nauttikaa yhdessä raittiista ilmasta ja kiireettömästä yhdessäolosta. Myös venyttely on hyvä tapa pitää huolta fyysisestä hyvinvoinnista koko raskausajan. Vatsan kasvaessa liikkeitä joutuu muuttamaan ja saatat tarvita aiempaa enemmän tyynyjä ja muita apuvälineitä mutta venytysten myötä veri kiertää kehossa aiempaa vapaammin. Venyttely voi myös helpottaa erilaisia kipuja tai muita kehon ikäviä tuntemuksia.
Raskausaikana syömisiin tarvitsee kiinnittää hiukan tavanomaista enemmän huomiota. Raskaana ollessa ravintoaineet kulkevat sikiölle ja vaikuttavat syntyvän lapsen terveyteen pitkälle eteenpäin. Kun äidin ruokavalio on pääosin terveellinen, monipuolinen ja tasapainoinen, eivät hetkittäiset mieliteot pääse horjuttamaan tasapainoa. Tiettyjä ruoka-aineita kuten alkoholia, maksaruokia ja pastöroimattomia maitotuotteita, on vältettävä raskausaikana. Näiden ja muutamien muiden ruoka-aineiden on todettu olevan haitaksi sikiön ja syntyvän lapsen terveydelle.
Äidin paino nousee raskausaikana sikiön kasvun myötä hyvin yksilöllisesti. Riittävästä energian ja ravintoaineiden saannista on pidettävä hyvää huolta. Raskaana ollessa naisen elimistö toimii niin, että se kuljettaa tarvittavat ravintoaineet ensisijaisesti sikiölle. Joten jos jostakin ravintoaineesta on pulaa, jää äidin elimistö vähemmälle kuin lapsen.
Säännölliset ruokailut viidesti päivässä, kasvisten ja marjojen runsas määrä ruokavaliossa, maltillinen suolan ja sokerin käyttö, hyvien rasvojen, proteiinien ja kuitujen riittävästä määrästä huolehtiminen sekä mahdollisimman puhtaan ja helposti sulavan ruuan suosiminen antavat hyvän pohjan raskausajan ruokavaliolle. Tätä ruokavaliota voi koko perhe noudattaa. Pahoinvointi tuo usein haasteita ravitsemukseen ja silloin onkin tärkeintä, että ylipäänsä saa syötyä ja jollain lailla turvattua riittävää ravintoaineiden saantia.
Miten hoitaa ikäviä raskausoireita?
Alkuraskaudessa, raskausviikolle 13 asti, pahoinvointi ja väsymys ovat yleisimpiä epämukavia raskausoireita. Nämä oireet voivat olla ensimmäinen merkki alkaneesta raskaudesta. Pienellä osalla odottajista on huomattavasti arkea haittaavaa vaikeaa pahoinvointia, jota kutsutaan hyperemeesiksi.
Raskauspahoinvointia voi ehkäistä pitämällä huolta säännöllisistä ruokailuajoista ja siitä, ettei verensokeri pääse laskemaan liian alas. Pienet mutta tiheät ruokailut, viileät tai jäiset ruuat ja juomat, lepo ja raitis ilma auttavat toisille. Pillillä juominen vähentää hajuaistin herkistymistä. Pahoinvointiin voi saada apua myös B6-vitamiinista tai monivitamiinivalmisteesta, akupainannasta tai lääkärin määräämistä pahoinvointilääkkeistä.
Loppuraskaudessa, raskausviikoilla 29–40, alkavat kehon muutokset ja vauhdilla kasvava vauva hankaloittaa äidin oloa. Liikkuminen on edelleen tärkeää mutta tahtia voi joutua hidastamaan ja ehkä muuttamaan liikunnan muotoa. Kasvava vauva alkaa painaa virtsarakkoa ja myös mahalaukkua. Vessassa joutuu käymään tiheämpään ja ruokaa syödä taas pienempiä annoksia tiheämmin. Olo voi olla tukala kaikin puolin, mikä laskee herkästi mielialaa. Tauota päivää, laske tavoitteita, pyydä apua ja tee päivittäin hyvää mieltä tuovia asioita. Myös joka päivä lähempänä oleva lapsen syntymä auttaa mielen tasolla ikävien tuntemusten jaksamisessa.
Lepää riittävästi
Väsymyksen määrä ja levon tarve vaihtelevat raskauden edetessä. Alkuraskaudessa väsymys on yleistä, raskauden keskivaiheilla väsymys helpottaa ja olo tuntuu energisemmältä ja loppuraskaudessa väsymystä alkaa taas olla enemmän. Toki levon tarve on myös hyvin yksilöllistä.
Väsymyksen tunteita kannattaa kuunnella. Kun keho tuntuu väsyneeltä, on aika levätä. Myös päiväunia on hyvä nukkua tarpeen mukaan. Erityisesti loppuraskaudessa yöunet saattavat olla katkonaisia sopivan asennon hakemisen ja lisääntyneiden vessakäyntien vuoksi. Tällöin päiväunilla saa levontarvetta tasattua. Loppuraskaudessa ainoa hyvä nukkuma-asento on useimmiten kylkimakuu. Tyynyt polvien välissä ja vatsaa tai selkää tukemassa voivat auttaa paremman asennon löytämisessä.
Yöuniin kannattaa panostaa. Huolehdi makuuhuoneen sopivasta lämpötilasta ja hämäryydestä, varaa riittävästi tyynyjä kehoa tukemaan ja rauhoita ilta ennen nukkumaan käymistä. Omasta unen tarpeesta ja nukkumiseen liittyvistä haasteista on hyvä jutella myös puolison kanssa, jotta hän voi toiminnallaan olla tukenasi myös tässä asiassa.
Lepoa keholle tuovat myös erilaiset rentoutusharjoitukset ja mielelle mukavien asioiden tekeminen.