Pienen vauvan hoidossa imetys on isossa roolissa. Imetys on sekä ravinnon, läheisyyden, hoivan että tärkeän vuorovaikutuksen antamista vauvalle. Jos imetyksessä on pulmia, on niihin tärkeää paneutua, ettei imetys pääty pulmien vuoksi.
Imetyksellä on useita etuja sekä vauvalle että äidille ja kaikki mahdolliset esteet sen onnistumisen tieltä on hyvä edes yrittää raivata. Haasteiden edessä luotettava ohjaus, tuki ja ymmärrys ovat avainasemassa tilanteen helpottamiseksi.
Imetys on helppoa, vai onko sittenkään?
Sujuvan imetyksen käynnistyminen vauvan syntymän jälkeen on melkoisen monimutkainen prosessi. Parhaimmillaan se sujuu helposti ja ongelmitta, mutta ei läheskään aina.
Imetyksen alkaminen vaatii äidin kehossa huimia hormonaalisia muutoksia, jotka alkavat jo raskausaikana ja jotka synnytys viimeistelee. Vauvan osalta imetys lähtee usein käyntiin refleksinomaisesti. Kun vauva pääsee äidin rinnalle heti syntymän jälkeen, hän osaa suunnistaa kohti nänniä saadakseen ravintoa. Mahdollisimman varhainen ihokontakti vauvan ja äidin välillä on tärkeää imetyksen käynnistymiselle.
Maidon nouseminen äidin rintoihin voi viedä aikaa muutamankin päivän. Tänä aikana on tärkeää, että äiti saa tukea ja ohjausta imetykseen, ettei tule tunnetta imetyksen epäonnistumisesta, kun maitoa ei heti tule. Pienistä määristä huolimatta ensipäivien maito on vauvalle todella ravitsevaa ja alussa heruvat tipat täyttävät vastasyntyneen pienenpienen vatsalaukun.
Heti synnytyksen jälkeen vauva ja äiti voivat kohdata useita haasteita, jotka tekevät imetyksen aloituksesta ja sen jatkamisesta vaikeaa. Vauvan vointi voi syntymän jälkeen vaatia hoitoa, joka ei mahdollista äidin ihokontaktissa olemista. Äiti voi kärsiä kovista kivuista synnytyksen jälkeen tai mielialat voivat hormonimyrskyn keskellä olla haastavia ja jaksaminen koetuksella. Nämä ja monet muut seikat voivat tehdä imetyksestä jo alkutaipaleella haastavaa.
Imetyksen sujuminen luonnostaan ei siis ole itsestään selvää. Ja vaikka imetys lähtisi alussa hyvin käyntiin, voi haasteita tulla matkan varrella. Rintamaitoa suositellaan vauvan ainoaksi ravinnoksi jopa 6kk ikään asti ja siinä ajassa vauvan kehityksessä tapahtuu paljon asioita, jotka tuovat imetykseen muutoksia.
Äidit kokevat usein syyllisyyttä, jos imetys ei suju toivotulla tavalla. Huomattavasti useammin pulmat liittyvät kuitenkin vauvaan, eivät äitiin. Ja vaikka liittyisivätkin, syyllisyyttä ei tarvitse koskaan tuntea. Parasta tukea imetykseen on rauhallinen ja ymmärtävä sekä imetyksen tärkeyden käsittävä suhtautuminen ja tarvittaessa tilanteen vaatima käytännön apu. Joskus imetys voi olla haasteineen niin kuormittavaa, että on syytä miettiä imetyksen vähentämistä tai jopa lopettamista.
Imetyksen onnistumisen yleisimmät esteet
Kohtaan asiakkaiden kanssa monenlaisia asioita, jotka hankaloittavat imetyksen onnistumista. Yleisimpiä niistä ovat vauvan imuotteeseen tai asentoon liittyvät syyt, vauvan suun jänteiden liiallinen kireys, imetyksen kivuliaisuus, maidontuotannon hankaluudet ja vauvan rintaraivoilu.
Imuote
Usein vauva oppii hyvän imuotteen heti ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen. Imuote ei kuitenkaan välttämättä luonnistu itsestään, vaan vauva tarvitsee oikean otteen saamiseen ohjausta tai äiti voi tarvita apuvälineitä kuten rintakumin tai tyynyjä imetysasentoa tukemaan. Oikeassa imuotteessa vauva ottaa koko rinnan pään suuhunsa, ei vain nänniä, ja tällöin imeminen onnistuu niin, ettei se satu äitiin kuin korkeintaan aivan maidon tulon alussa.
Oikeassa imuotteessa vauva pystyy painamaan rintaa kielellään kitalakeaan vasten, pää taipuu taaksepäin ja huulet rullautuvat ulospäin mahdollistaen tiiviin otteen. Imuotteen onnistuminen voi vaatia varsinkin imetyksen alussa erilaisten imetysasentojen kokeilemista.
Suun jänteiden kireys
Vauvan huuli- ja kielijänteiden liiallinen kireys voi vaikeuttaa oikean imuotteen saamista ja hankaloittaa imetyksen sujumista. Useimmiten kireiden jänteiden havaitseminen vaatii ammattilaisen tutkimuksen, koska kireyttä arvioitaessa pitää osata huomioida monta asiaa.
Jos jokin jänteistä on imetyksen kannalta liian kireä, saattaa ongelma hoitua suun ja pään alueen hieronnalla. Jos se ei riitä, ohjaan perheen tarvittaessa hakeutumaan lääkärille jänteen katkaisuun.
Imetys sattuu
Imetyksen ei pidä sattua. Aivan ensimmäisinä päivinä maidon noustessa rintoihin ja toisinaan myöhemminkin rintojen ollessa erityisen täynnä maitoa, voi imetyskerran alkuhetkillä äiti tuntea kipua, mutta kivun tulee helpottaa nopeasti. Jos imetys sattuu, on vauvan imuote ja imetysasento hyvä tarkistaa ammattilaisen kanssa. Missään tapauksessa ei tule tyytyä kivuliaaseen imetykseen.
Maidontuotannon hankaluudet
Imetyksen sujumista voi hankaloittaa riittämätön maidontuotanto. Tämä voi näkyä niin, että imetys tuntuu sujuvan, mutta vauva ei kuitenkaan tule kylläiseksi ruokaillessaan tai vauvan paino ei kehity toivotunlaisesti. Vauva voi olla myös olla levoton tai tyytymätön jo imetyksen aikana.
Vauvan painon noustessa liian hitaasti on aina kiinnitettävä riittävästi huomiota imetyksen sujumiseen. Imetysohjaus ja perheen tukeminen sekä varmuuden tuominen imetykseen on tärkeää.
Jos maidontuotanto ei lisäänny riittävästi imetyksen tukemisesta huolimatta, ja vauva on niin pieni, ettei kiinteiden lisäruokien antaminen ole vielä ajankohtaista, on asiantuntijan ohjauksessa arvioitava lisämaidon antamisen tarve.
On tärkeää muistaa, että maidontuotanto vaihtelee vauvan tarpeiden mukaan. Maidon määrään vaikuttaa imetyskertojen määrä ja imetystiheys, ja usein hetkellisesti riittämätön maidon määrä nousee itsestään, kun vauva haluaa syödä aiempaa tiheämmin. Tyypillisiä tiheän imun kausia on 3 ja 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden kohdalla.
Rintaraivo
Vauvan hermostuminen imetyksen aikana voi johtua kehon kireyksien aiheuttamasta kivusta tietyissä asennoissa. Se voi johtua myös huonosta imuotteesta, hitaasta ja voimakkaasta herumisesta, maitomäärän riittämättömyydestä tai ilman kulkeutumisesta vatsaan imetyksen aikana.
Imetysohjaus
Äiti ja vauva saavat synnytyssairaalassa osaston hoitajilta ja kätilöiltä sekä tietoa, ohjausta että tukea imetyksen mahdollisimman hyvään alkuun. Kun perhe kotiutuu, voi tarvetta ohjaukselle olla edelleen ja tässä kohtaa vaaditaan perheen omaa aktiivisuutta tuen saamiseksi. Kysymysten ja ongelmien kanssa ei pidä jäädä yksin. Imetysohjaukseen voi hyvin hakeutua jo raskausaikana. Tietoa Kotineuvola Kaaren imetysohjauksesta löydät palvelukuvauksista.
Imetysohjaus on paikallaan silloin, kun jokin imetyksessä mietityttää, syömisessä on ongelmia tai kun pienen vauvan painon kehityksessä on haasteita. Kuten niin monissa muissakin asioissa, myös tässä riittävän varhain hankittu ohjaus, tuki ja apu voi säästää monilta lisäongelmilta.
Imetysohjaus lähtee aina liikkeelle perheen kokonaistilanteen selvittämisestä, koska imetykseen vaikuttavat niin monet vauvaan ja äitiin liittyvät asiat. Rauhallisin ja luonnollisin ympäristö imetysohjaukselle on perheen koti, mutta se onnistuu myös vastaanotolla tai etäkontaktilla. Usein haasteet lähtevät selvästi helpottamaan jo ensimmäisellä tapaamisella. Tarvittaessa sovimme jatkokäyntejä, jotta perhe saa imetysohjauksesta tarvitsemansa avun sekä positiivisen kokemuksen imetykseen liittyen.
Ota yhteyttä, jos jokin imetykseen liittyvä mietityttää. Asia voi ratketa jo puhelinkeskustelun aikana. Löydät imetykseen liittyviä vinkkejä myös Kaaren sometileiltä Facebookissa ja Instagramissa.