Aikuinen-syöttää-lapselle-ruokaa-lusikalla

3 vinkkiä sujuvaan kiinteiden ruokien aloittamiseen

Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi vauvan ensimmäisen elinvuoden isoista muutoksista. Ruokailun muuttuminen on vanhemmille ehkä jännittävääkin uuden kokeilua. Vauvan ensimmäisen ruokavuoden askeleet sujuvat useimmiten hyvin. Jos perhe kokee kiinteisiin ruokiin siirtymisessä haasteita tai epävarmuutta, on hyvä pyytää neuvoja hyvissä ajoin. Tässä kolme vinkkiäni kiinteisiin ruokiin siirtymiseen.

Vauvan ensimmäinen ruokavuosi

Pienen vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana ruokailu tarkoittaa imetystä tai korvikeruokintaa. Imetykseen voi liittyä monenlaisia haasteita, mutta silloin kun asiat sujuvat, on vauvan ruokailu melko helppoa. Kirjoitin imetyksestä edellisessä Kotineuvola Kaaren blogijulkaisussa.

Yleisimmät haasteet kiinteisiin ruokiin siirryttäessä ovat asiakaskokemukseni mukaan liiallinen kiire uusien ruoka-aineiden kokeilussa ja nopea siirtyminen viiteen ateriaan päivässä. Myös vauvan erilaiset oireilut ruoka-aineiden sopimattomuudesta johtuen ja näiden oireiden syiden tunnistaminen ruoasta johtuvaksi voi aiheuttaa vanhemmille päänvaivaa.

Suositusten mukaan vauva voi alkaa maistella pieniä annoksia kiinteitä ruokia neljän ja kuuden kuukauden välillä. Täysimetys voi siis hyvin jatkua puolen vuoden ikään asti.

Kiinteiden ruokien määrää, lajivalikoimaa ja tapoja tarjota erilaisia ruoka-aineita lisätään hiljalleen lapsen kehityksen ja tarpeiden mukaan. Mitään kiirettä viiteen täysipainoiseen ateriaan ei ole, jos lapsi kasvaa riittävästi. Useimmille lapsille riittää, että 1-vuotiaaksi mennessä on neljä ateriaa päivässä kiinteitä ruokia maidon rinnalla. Viiden aterian rytmiin voi toki siirtyä jo aiemminkin, jos päivärytmi sen sallii ja maitomäärät pysyvät riittävinä.

Jos kiinteiden syöminen sujuu ongelmitta, 1-vuotiaalla on usein jo monipuolisesti eri ruoka-aineita käytössä kasvisten, hedelmien, lihojen ja viljojen joukosta. Jos taas osa ruoka-aineista aiheuttaa oireilua, on hyvä muistaa, että jo muutamilla kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla, yksittäisellä viljalla ja maidon lisäksi toisella proteiinin lähteellä kattauksen voi saada riittäväksi siksi aikaa, kunnes ruokavalion laajentaminen sujuu. Suppealla ruokavaliolla voi tarvita ravintolisiä tukemaan ravintoaineiden saantia.

Matkaa maitoruokailuista muun perheen kanssa samaan pöytään on siis usean kuukauden ajan ja alkuun tärkeintä on muistaa

  1. kiinteiden ruokien aloitus maisteluannoksilla
  2. rauhallinen tahti uusien ruoka-aineiden lisäämisessä
  3. sopivat annoskoot ja aterioiden määrä

Maisteluannoksilla alkuun

Kun vauva ensimmäistä kertaa saa kiinteää ruokaa, puhutaan maisteluannosten antamisesta. Maisteluannoksella tarkoitetaan hyvin pientä määrää ruokaa, esimerkiksi pehmeäksi kypsennettyä kasvista.

Helpoiten maisteluannoksia saa itsetehtynä. Soseita voi valmistaa samoista raaka-aineista, kuin muunkin perheen ruokaa tehdään. Sitä voi pakastaa esimerkiksi jääpalamuottiin pieniksi annoksiksi. Maisteluun voi käyttää myös kaupan valmissoseita tai sen voi aloittaa puolivuotiaana sormiruokailullakin. Ensimmäisen ruoka-aineen jälkeen uuden maun voi lisätä joko edellisen sekaan tai antaa erikseen, kumpi vain tuntuu helpommalta. Myös äidinmaidon lisääminen voi tuoda tuttua makua.

Maisteluannoksen koko on korkeintaan teelusikallinen sosetta, jo lusikan kärjellinenkin riittää. Aluksi maistellaan kerran päivässä.

Maistiaiset voi tarjota vauvalle joko ennen maitoateriaa tai sen jälkeen. Jos maitomäärien riittävyyden kanssa on haastetta, on parempi antaa vauvan syödä ensin maito, jotta kiinteä ruoka ei vähennä maitomäärää. Vatsassa valmiina oleva maito voi myös auttaa kehittyvää suolistoa käsittelemään uusia ainesosia.

Toisaalta ennen maitoa eli hiukan nälkäisempänä vauva saattaa olla kiinnostuneempi maistamaan uutta ruokaa. Osalle vauvoista on myös tärkeää lopettaa ruokailu imetykseen, kun siitä on kylläisyyden tunne jäänyt aiemminkin.

Kun kiinteiden ruokien tarjoamisen aloittaa hyvin pienillä annoksilla, saa vauvan suolisto rauhassa aikaa tottua uusiin ainesosiin ja niiden pilkkomiseen. Tämä on tärkeää muistaa erityisesti silloin, kun kiinteät aloitellaan jo 4–5 kuukauden iässä.

Vauvan kiinteä soseruoka.

Ruoka-aineiden määrän lisäämisellä ei ole kiirettä

Vauvan siirtyessä kiinteisiin ruokiin on monilla vanhemmilla innostunut odotus, mitä vauva tykkää mistäkin ruoka-aineesta. Vanhemmista voisi olla mukavaa tarjota erilaisia soseita monipuolisesti, mutta alkuun on hyvä edetä rauhallisesti ja tarjota vain yhtä uutta ruoka-ainetta kerrallaan.

Hyviä aloitussoseita ovat miedoista ja suolistolle lempeistä kasviksista tehdyt soseet.

Kokemukseni mukaan esimerkiksi kesäkurpitsa, parsakaali, kukkakaali, porkkana, päärynä, luumu ja mustikka sopivat suurelle osalle vauvoista. Ensimmäiseksi viljatuotteeksi aikaisintaan viiden kuukauden iästä alkaen suosittelen joko kauraa, riisiä, tattaria tai hirssiä ja proteiinin lähteeksi siipikarjan lihaa. Myös näiden olen työssäni huomannut sopivan useimmille.

Kun kiinteiden syömisessä on päästy onnistuneesti liikkeelle, on helpointa tarjota vauvalle sellaisista aineksista tehtyjä soseita, joita muukin perhe syö. Voimakkaat mausteet, suola, sokeri, lehmämaitotuotteet ja runsaasti nitraattia sisältävät kasvikset eivät kuitenkaan kuulu alle yksivuotiaan ravintoon.

Soseruokien ohella äidinmaito tai korvike pysyy vauvan ruokavaliossa ainakin ensimmäiseen syntymäpäivään asti. Jos mahdollista, imetystä kannattaa jatkaa sen jälkeenkin niin pitkään, kuin äiti jaksaa ja lapsi haluaa syödä.

Ruoka-annosten ei tarvitse olla suuria

Yli puolivuotias vauva tarvitsee ruokavalioonsa pääsääntöisesti jo kiinteitä ruokia. Tässä vaiheessa kehitystä sekä suolisto, että suun motoriikka kaipaavat uusia haasteita.

Vauvan tärkein energian ja ravintoaineiden lähde on kuitenkin vielä pitkään äidinmaito tai sen korvike.

Kiinteitä ruokia jatketaan maisteluannosten jälkeen vauvan kiinnostus ja ruokahalu huomioiden. Toiselle maistuu jo pieni lautasellinen tuttua sosetta tai puuroa, kun toinen vielä tässä vaiheessa vasta totuttelee lusikkaan tai sormiruokailuun ja syö aterialla vain hyvin pienen määrän kerrallaan.

Vauva osaa kertoa vanhemmille minkä verran ruokaa milloinkin maistuu. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Joskus voi käydä niinkin, että tarjottu ruoka maistuu erittäin hyvin, jolloin annoskokoa voi suurentaa aiempaan nähden.

Ruoka-aineista johtuvien oireiden tunnistaminen

Vauvan suolisto kehittyy hitaasti ja joillakin lapsilla uudet ruuat voivat aiheuttaa erilaisia oireita. Yksittäiset ohimenevät oireet eivät välttämättä tarkoita, että vauva olisi allerginen tarjotulle ruoka-aineelle. Esimerkiksi kakkaamisen hetkellinen hidastuminen ja lievät ilmavaivat eivät estä kiinteiden ruokien jatkamista.

Jos oireet selvästi haittaavat, tulee ihottumaa, pulauttelu tai nieleskely lisääntyy, tulee ummetusta tai vatsavaivat aiheuttavat kipua ja levottomuutta, on syytä jättää kyseinen ruoka-aine tauolle.

Uusia ruoka-aineita on hyvä ottaa maisteluun yksi kerrallaan noin viikon välein sen vuoksi, että oireiden aiheuttaja jäisi helpommin kiinni.

Minkään ruoka-aineen tarjoamista ei kuitenkaan tarvitse etukäteen välttää allergian pelon vuoksi.

Haluatko lisätietoja?