Kaikki vauvojen kanssa olleet tietävät, että itku on yksi yleisimmistä pienen lapsen käyttämistä kommunikointikeinoista. Jos itkuun ei löydy selvää syytä, on tilanne hyvä selvittää ammattilaisen kanssa.
Vauva itkee nälkää, väsymystä, virikkeiden puutetta, turvattomuutta kipua tai muuten epämukavaa oloa. Kun vauvan tarve tulee täytetyksi äidin, isän tai muun aikuisen toimesta, itku loppuu.
Kohtaan työssäni viikoittain perheitä, joissa vauva on huomiota herättävän itkuinen tai vaatii vanhemmilta kohtuuttoman paljon työtä ollakseen tyytyväinen. Vauvan itkuisuus on vanhemmille ja perheelle suuri huolen aihe ja se aiheuttaa vauvaperheen arkeen huomattavaa lisäkuormitusta.
Mikä vauvaa itkettää?
Vauvan itkuisuuden taustalla voi olla useita erilaisia vaivoja. Itkuisuutta on usein monenlaisissa tilanteissa, jolloin sen liittäminen tiettyyn asiaan on vaikeaa. Yleisimmin vauvan itkuisuus liittyy vatsavaivoihin, refluksioireisiin, syömisen ongelmiin tai kipuun.
Vauvan vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Keskustelemalla ja oikeita kysymyksiä kysymällä pääsen yleensä hyvin perille tilanteesta: minkälaista itku on, mitä muuta oireilua siihen liittyy, mitkä tilanteet ja vuorokaudenajat ovat hankalampia ja mitkä helpompia, minkälaiset rauhoittelukeinot auttavat edes toisinaan. On tärkeää varmistua, että vauvan syöminen on ongelmatonta joko imetyksellä tai muulla keinolla ja hän saa kasvunsa ja kehityksensä tueksi sopivasti ravintoa.
Myös vauvan tutkiminen on tärkeää. Seuraan käynnin aikana vauvan kehonkieltä eri asennoissa ja
tilanteissa, sillä vauva reagoi kehollaan hyvin vahvasti vaivoihinsa. Tunnustelen, löytyykö kehosta kireyksiä tai kipukohtia. Pään ja suunkin alueen kireydet on syytä tutkia, erityisesti imetetyillä vauvoilla myös suun jänteet.
Vauvan vatsavaivat
Erilaiset vatsavaivat voivat ilmetä vauvalla monin tavoin tyytymättömyytenä ja itkuisuutena. Vauvan ikä vaikuttaa siihen, kuinka kokonaisvaltaisia vaivat ovat ja kuinka kokonaisvaltaisesti ne vauvaa haittaavat. Yleisimpiä suolistovaivoja ovat ilmavaivat ja ummetus. Normaalisti ilma tulee itsestään pois röyhtäyksinä tai pieruina, mutta toisinaan vaiva vaatii hoitoa. Vauvan vatsan hierominen pyörivällä liikkeellä tai pienen lämpötyynyn asettaminen vauvan vatsalle ovat hyviä kotihoitokeinoja. Apteekista on saatavilla ilman reseptiä valmisteita, jotka pilkkovat ilmaa pienemmiksi, helpommin ulos tuleviksi kupliksi. Nämä keinot hoitavat kuitenkin vain oiretta, eivät vaivan perimmäistä syytä.
Vatsantoiminta on pienillä lapsilla vaihtelevaa. Kakan olisi hyvä tulla kuitenkin vähintään joka toinen päivä ja korkeintaan muutamia kertoja päivässä. Sen tulisi olla helposti ulostettavissa mutta ei ripulimaista. Vihertävä sävy kertoo lähes aina, että jotakin vaivaa suolistossa on. Jos vauva on itkuinen tai selvästi vatsakipuinen kakkaamiseen liittyen, on asiaan etsittävä helpotusta. Myös ummetukseen voi auttaa vatsan hieronta. Helpoin kakkaamisasento on nostaa polvet koukussa hiukan lonkkien yläpuolelle joko selinmakuulla tai pystyasennossa. Vatsallaan oleminen taas voi auttaa aktivoimaan suoliston normaalia liikettä ja helpottaa sitä kautta ummetusta.
Jos kotihoito ei tepsi, on syytä ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Vatsavaivojen taustalla voi olla myös toimimaton imuote tai imetysasento tai yliherkkyys jollekin ruoka-aineelle joko äidinmaidon kautta tai isommalla lapsella kiinteiden ruokien myötä. Nämä ovat hoidettavissa olevia asioita ja niiden selvittäminen helpottaa sekä vauvan että vanhempien oloa.
Refluksivaivat vauvalla
Refluksi tarkoittaa ravinnon virtaamista vatsalaukusta takaisin ruokatorveen päin. Lähes kaikilla vauvoilla tätä on lievänä, eli vauva saattaa pulauttaa ruokailun jälkeen. Jos siihen ei liity kipua tai kasvun häiriintymistä, ei asialle ole tarvetta tehdä mitään. Tällainen pulauttelu loppuu itsestään yleensä siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä kiinteitä.
Jos pulauttelu on voimakasta tai vauva on selvästi kipeän ja itkuisen oloinen syömisen jälkeen, vetää itseään kaarelle, hengitys rohisee, ääni on käheä, vauva nieleskelee, hikkaa tai yskii paljon, on syytä selvittää, onko kyseessä hoitoa vaativa refluksi. Vaivaan on monia hoitokeinoja, joita lähdetään toteuttamaan sen mukaan, onko kyseessä rakenteellisiin, toiminnallisiin vai allergiaperäisiin asioihin liittyvä oireilu.
Kehon kireydet ja hermostolliset syyt vauvan itkuisuuden taustalla
Vauva joutuu kovalle koetukselle synnytyksen aikana. Joskus synnytyksestä aiheutuu lieviä venymisiä, kireyksiä ja epäsuotuisia asentoja vauvan kehoon. Ne aiheuttavat epämukavaa oloa ja kipua vauvalle.
Hermosto ohjaa koko kehon toimintaa. Sitä tarvitaan niin sisäelinten toimintaan kuin liikkumiseen ja ajatteluunkin. Pienellä vauvalla toiminta on alkuun refleksien varassa. Jos hermostossa on jokin häiriö, sekin voi aiheuttaa levottomuutta ja uniongelmia, jotka näkyvät usein vauvalla itkuisuutena. Esimerkiksi sympaattinen hermosto saattaa toimia yliaktiivisesti, jolloin parasympaattinen hermosto ei pääse aktivoitumaan ja palauttamaan sekä rauhoittamaan kehoa. Vauvahieronta voi auttaa sekä kehon kireyksiin että tukemaan hermoston normaalia toimintaa.
Tavoitteena tyytyväinen vauva ja luottavaiset vanhemmat
Itkuisen vauvan hoidossa tavoitteena on tyytyväinen, kivuton lapsi, jonka itkujen syy on vanhempien pääasiallisesti helppo tavoittaa. Hyvin usein vauvahieronta on yksi osa hoitoa muiden keinojen lisäksi. Annan perheelle myös erilaisia kotihoito-ohjeita, joilla he pääsevät helpottamaan vauvan oloa. Keskustelut vanhempien kanssa tuovat vanhemmille varmuutta ja voimavaroja jaksaa paremmin arkea. Tarvittaessa ohjaan perheen eteenpäin esimerkiksi lääkärille. Tärkeintä on saada vauvan itkuisuuden syyt selville ja hoitaa ne.
Lue lisää Kotineuvola Kaaren palveluista ja ota sometilini Instagramissa ja Facebookissa seurantaan.
