Uni ja nukkuminen ovat erittäin suuressa roolissa lapsiperheen hyvinvoinnissa. Jos yhden perheenjäsenen nukkuminen sujuu huonosti, vaikuttaa se pahimmillaan koko perheeseen.
Kohtaan työssäni monen ikäisiä unipulmista kärsiviä lapsia. Unen sujuminen ja nukkuminen ovat mukana jollain tavalla lähes kaikilla käynneillä. Öiden kulku kertoo paljon lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tarjoan perheille uniohjausta ja järjestän uniluentoja ryhmille vastaanotollani sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Nämä palvelut ovat olleet suosittuja.
Uniongelmat on tärkeää tunnistaa ja niihin tulee puuttua hyvissä ajoin. Pitkään jatkuva huono nukkuminen tai epäsuotuisat unirutiinit voivat haitata lapsen kehitystä ja aiheuttaa esimerkiksi sairastelukierrettä vastustuskyvyn laskun takia. Hyvin nukutut yöt helpottavat myös vanhempien jaksamista.
Miksi uniongelmiin tulisi puuttua?
Uniongelmiin puuttumiselle on useita hyviä syitä. Lapsen riittävän unen takaaminen on vanhempien vastuulla eikä lapsen nukkumista voi verrata vanhempien unen tarpeeseen. Lapsi tarvitsee lepoa ja palautumista selvästi aikuista enemmän. Lapsena opittu hyvä nukkuminen auttaa terveellisten unirutiinien ylläpitoa myös myöhemmin elämässä.
Riittävä ja hyvälaatuinen uni takaa kehon ja mielen palautumisen. Jos huonosti nukutut yöt jatkuvat pitkään, voi kertynyt kuormitus vaikuttaa esimerkiksi vastustuskykyyn sitä heikentävästi.
Sujuvat yöunet tukevat uusien asioiden oppimista. Lapsen päivään mahtuu runsaasti opittavia asioita, jotka unen aikana tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin.
Vanhempien jaksaminen on riippuvaista lapsen nukkumisesta. Kun lapsi nukkuu hyvin, saavat vanhemmatkin levätä riittävästi. Aikuinen jaksaa huonosti nukuttuja öitä lasta paremmin, mutta pidemmän päälle unen puute vaikuttaa aikuiseenkin. Väsynyt vanhempi hermostuu helpommin, ei jaksa joustaa eikä jaksa keksiä luovia ratkaisuja arjen haasteisiin.
Myös elimistön tasapainoisen toiminnan kannalta unella on iso merkitys. Unen aikana aivot pääsevät tehokkaasti puhdistumaan kuona-aineista.
Yleisimmät syyt lasten uniongelmiin
- nälkä
- kylmyys tai kuumuus
- turvattomuuden tunne
- kipu
- unisyklien välillä siirtymisen ongelmat
- hampaiden puhkeaminen
- sairastelu
- unen tarpeen väheneminen
- uusien taitojen oppiminen
- oman tahdon lisääntyminen
- päivähoidon aloitus
Nukkuminen muuttuu lapsen iän mukaan. Myös unipulmat vaihtelevat iän ja kehityksen muutosten myötä.
Alle puolivuotiaan unta häiritsee useimmin nälkä, liian kylmä tai liian kuuma lämpötila, turvattomuuden tunne sekä kivut ja muut ikävät kehontuntemukset. Hermostolliset seikat ja kehon kireydet voivat olla sekä erilaisten kipujen että kehollisen levottomuuden takana. Myös siirtyminen unisyklistä seuraavaan voi olla ongelmallista ilman tukea.
Yli puolivuotiaalla hampaiden puhkeaminen, uusien taitojen oppiminen ja sairastelut aiheuttavat häiriöitä uneen. Tässäkin iässä uniongelmien takana voi olla kehon kireyksiä tai erilaisia epätasapainotiloja.
Vanhemmalla lapsella unen tarve vähenee, mikä muuttaa nukkumisrutiineja. Myös oman tahdon lisääntyminen, uudet taidot ja mahdollinen päivähoidon aloitus tuovat usein uneen haasteita. Oman tahdon lisääntyminen saattaa aiheuttaa voimakastakin protestointia uusien unitapojen opettelussa. Isommilla lapsilla erilaiset tulehdussairaudet voivat toistua usein. Sairastelu muuttaa unirutiineja hetkellisesti.
Keinoja unen tukemiseen
Lapsen unen tukemiseen on monia helppoja kotikonsteja. Hyvät päivärutiinit ja lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen tukevat unta siinä missä muutakin kasvua ja kehitystä. Jos nukkumista ei saada sujumaan, on hyvä ottaa yhteyttä ammattilaiseen tilanteen selvittämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotineuvola Kaaren yhteystiedot löydät tästä.
Miellyttävä olo tukee unta
Mitä pienempi lapsi, sitä helpommin ympäristön lämpötila vaikuttaa unimukavuuteen. Alle vuoden ikäisellä oman kehon lämmönsäätely ei vielä toimi. Tämän takia vaatetus ja ympäröivä lämpötila vaikuttavat suoraan siihen, onko lapsella kuuma tai kylmä. Sopivan nukkumislämpötilan löytää kokeilemalla. Pienellä vauvalla sormet ja varpaat tuntuvat usein viileiltä, minkä vuoksi kehonlämpöä on paras kokeilla niskan alueelta.
Jos lapsen uniongelmien taustalla on kipua tai valittelua, on kivun syyt selvitettävä ja kivunhoitoon panostettava. Hampaiden puhkeaminen ja erilaiset tulehdussairaudet häiritsevät myös nukkumista. Näissä tilanteissa kipuilu kuitenkin menee nopeasti ohi ja sitä voi helpottaa esimerkiksi kipulääkkeillä.
Jos lapsi on kipeä tai levoton ilman selvää syytä, voi taustalla olla vatsa- ja refluksioireilua tai kehon kireyksiä ja hermoston toimintaan liittyviä asioita. Näitä tilanteita selvittelen Baby Balance-vauvahieronnassa. Hieronta auttaa lasta monipuolisesti ja usein helpotuksen unen ongelmiin huomaa jo ensimmäisten hoitokertojen jälkeen.
Lapselle muodostuu unirutiinien mukana erilaisia uniassosiaatioita. Assosiaatiot johdattavat lapsen kohti unta, kun ne toistuvat samanlaisina. Alle puolivuotias nukahtaa helposti imetykseen tai pulloruokintaan, jolloin imeminen yhdistyy lapsen mielessä nukahtamiseen. Myös aikuisen kosketus, rauhallinen silitys tai tietynlainen liike, vaikkapa vanhemman sylissä heijaus, voi toimia uniassosiaationa ja johdattaa lapsen uneen. Uniassosiaatioita kannattaa olla monenlaisia, jolloin lapsi pystyy hyödyntämään jotain niistä ilman, että vaatii aina vanhemman puuttumista nukahtamiseen.
Lapsen tarpeiden täyttäminen hereillä ollessa
Riittävä syöminen päivän mittaan lapsen iän mukaisilla tarpeilla takaa sen, ettei uni rikkoudu nälän takia. Jos imetetty alle puolivuotias nukkuu huonosti, ja syyksi epäillään nälkää, on hyvä kerrata imetyksen sujuminen kaiken kaikkiaan. Onko imuote kunnossa, entä imetysasento? Onko riittävästi maitoa saatavilla vai onko tarvetta lisäruualle? Imeytyykö syöty maito, vai tuleeko siitä iso osa pulautuksina tai vetisenä kakkana pois? Onko syytä epäillä ravintoaineiden puutoksia? Isomman lapsen kohdalla riittävää syömistä voi tukea säännöllisellä ruokailurytmillä ja iän mukaan riittävän monipuolisella ruokavaliolla.
Kun lapsi on hereillä ja virkeänä, on tärkeää tarjota hänelle riittävästi virikkeitä, vuorovaikutusta, läheisyyttä ja huomiota. Jos nämä jäävät liian vähälle, voi vuorovaikutuksen ja turvallisuuden tunteen puute heijastua lapseen uniongelmina. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, ja tietävät milloin lapsi kaipaa syliä ja läheisyyttä. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän valveillaolo on aikuisen läheisyydessä oloa. Kun lapsi kasvaa, hän alkaa tutkia ympäristöä ja palaa vanhemman luokse, kun kaipaa läheisyyden tankkaamista. Esimerkiksi yhteiset leikit ja kirjojen katselu tarjoavat lapselle kiireetöntä yhdessäoloa, joka täyttää vuorovaikutuksen tarvetta.
Lapsen turvallisuuden tunteen täyttymiseen vaikuttavat sekä ympäröivät olosuhteet että lapsen temperamentista nouseva turvallisuuden tarve. Jos lapsi selvästi kärsii pienistäkin muutoksista unirutiineissa tai ympäristössä, on vanhempien hyvä pitää nukkumisolot mahdollisimman samanlaisina. Tämä helpottaa herkän lapsen nukkumista. Lapsen sietokyky muutoksiin yleensä lisääntyy iän myötä. Ei siis tarvitse pelätä, että koko lapsuuden ajan olosuhteet tulisi välttämättä pitää samanlaisina.
Tutin käyttö voi lisätä alle yksivuotiaan turvallisuuden tunnetta. Tutin käyttö kannattaa ajoittaa niihin hetkiin, kun lapsen on tarpeen rauhoittua sekä uniaikaan. Jatkuvasta tutin käytöstä on haittaa hampaiden kehittymiselle.
Säännölliset rytmit ja rutiinit luovat lapsen päivään ennakoitavuutta. Kun päivät sujuvat suurin piirtein samalla kaavalla päivästä toiseen, lapsi tietää milloin on aika rauhoittua nukkumaan. Vanhempien vastuulla on luoda perheelle sopivat rutiinit ruokailu-, leikki- ja uniaikoineen ja pitää näistä rutiineista kiinni siten, että ne palvelevat perheen arkea. Pienikin lapsi hyötyy kuitenkin ennakoitavuudesta ja tämän merkitys kasvaa lapsen kasvaessa. Suurin osa lapsista sietää ajoittaisia poikkeamia unirytmissä ilman, että ne vaikuttavat uneen merkittävästi. Isomman lapsen kohdalla pystyy myös hyvin säilyttämään ennakoitavuuden näissä tilanteissa kertomalla, mitä päivän mittaan tapahtuu. Perheen rutiineja kannattaa tarkastella silloin tällöin ja päivittää ne vastaamaan lasten ikää ja kehitystasoa.
Päivähoidon aloitus tuo sekä lapsen että vanhempien elämään isoja muutoksia. Usein hoidon aloitus heijastelee nukkumiseen jollakin tavalla. Tähän kannattaa valmistautua. Hoitopaikkaan kannattaa käydä tutustumassa etukäteen lapsen tarpeiden mukaan vaikka useammankin kerran. Kun hoitoarki alkaa, on hoitopäivien jälkeen hyvä varata aikaa rauhalliseen yhdessäoloon lapsen tarpeiden mukaan. Unirytmeistä ja -rutiineista on erityisen tärkeää pitää kiinni isojen muutosten aikana. Tutut rutiinit tuovat turvaa, kun jokin asia elämässä muuttuu.