Otsikon kysymykseen voisi toki vastata, että jokaisessa perheessä omanlaistaan. Olen kuitenkin havainnut, että muutamat asiat toistuvat hyvin samanlaisina usein uuden perheenjäsenen saapuessa perheeseen. Vastasyntyneen vauvan kanssa arki rullaa ihan omissa uomissaan, joihin muiden perheenjäsenten on jollain tapaa sopeuduttava. Ei ole ihme, että puhutaan vauvakuplasta.
Vuorokausirytmi vauvan tarpeiden mukaan
Tavallisesti vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta useita viikkoja syntymän jälkeen. Unen tarve on alkuun jopa 20 tuntia ja alkaa vähentyä siitä hiljalleen. Joillakin lapsilla vuorokausirytmi on hyvin pian syntymän jälkeen lähellä aikuisten vuorokausirytmiä, eli pisimmät unipätkät ajoittuvat yöhön, mutta oikeasti vauvalla ei ole mitään ymmärrystä päivästä ja yöstä. Vauva valvoo ja nukkuu täysin omien tarpeidensa mukaisesti.
Vanhemmille vuorokausirytmien muuttuminen on vastasyntyneen kanssa yksi raskaimmista asioista. Yöheräilyt ja valvomiset rasittavat varsinkin pidempään jatkuessaan. Äidillä hormonitoiminta auttaa jonkin verran jaksamaan alussa unen vähyyttä isää paremmin, mutta ei kukaan jaksa vauva-arkea ilman säännöllisiä lepohetkiä.
Kahden vanhemman perheessä aikuisten on tärkeää keskustella omasta jaksamisestaan jo etukäteen ennen kuin väsymys alkaa olla liiallista. Kumpi hoitaa öisin tarvittavat hoitotoimet, kumpi nousee aamulla vauvan kanssa ja kumpi saa jatkaa vielä nukkumista, miten päiväunivuorot jaetaan?
Yhden vanhemman perheessä riittävien tukiverkostojen rakentaminen jo odotusaikana on todella tärkeää. Vanhemmalla on hyvä olla ensimmäisten viikkojen aikana aina tarvittaessa toinen aikuinen saatavilla avuksi vauvan hoitoon. Jos apua ei ole jatkuvasti saatavilla, voi sekin auttaa jaksamaan, kun tietää milloin sitä seuraavan kerran on. Jo ennen vauvan syntymää on hyvä selvitellä, mistä apua saa: läheisiltä, perhetyöstä, ostettuna palveluna vai jotakin muuta kautta.
Vuorokausirytmin muutokset ja rutiineista luopuminen voi aiheuttaa aikuiselle epämukavaa oloa, vaikka unta ja lepoa saisikin riittävästi. Vanhemman on hyvä miettiä, mitkä arjen rutiinit ovat itselle kaikkein tärkeimmät. Onko se siivouspäivä tai ruokakauppakäynti jonakin tiettynä päivänä viikosta, säännöllinen kävelylenkki, puhelu ystävän kanssa tai lauantai-illan sauna, joka pitää oman mielen riittävän hyvänä.
Vastasyntyneen rytmittömyys on ohimenevä ajanjakso. Kun hereilläoloaika pitenee, saa lapsen rytmiä tavallisesti melko kivuttomasti ohjailtua muun perheen rytmiä mukailemaan. Vaikka yöheräilyt voivat jatkua useita kuukausia, saa lapselle viestitettyä, että ”on yö ja nyt nukutaan” mahdollisimman vähäisellä aktiivisuudella, himmeillä valoilla ja vain pakollisten hoitotoimien hoitamisella.
Imetystä, vaipparallia ja oman lapsen ihailua
Arki vauvan kanssa on hyvin pitkälle päivästä toiseen samanlaista. Kun vauvan vointi on hyvä, hän nukkuu paljon, on herätessään nälkäinen, syömisen jälkeen on aika vaihtaa vaippa, ja kohta sen jälkeen taas unet kutsuvat. Vastasyntynyt tarvitsee vanhemmiltaan paljon läsnäoloa ja jatkuvaa huolenpitoa.
Vastasyntyneen sosiaaliset tarpeet täyttyvät niistä lyhyistä hetkissä, jotka hän on hereillä oman perheensä kanssa. Vanhemmillakin voi mennä useita viikkoja rauhassa vauvaan tutustuen. Kun tulee kyläilyjen aika, on ensimmäisinä kuukausina useimmiten helpompi, että tukiverkosto ja muut läheiset tulevat vauvaperheen luo. Vauvan kanssa liikkeelle lähtemisessä täytyy huomioida syömiset, nukkumiset ja tarvikkeet, joita kodin ulkopuolellakin tarvitaan. Omaa jaksamistaan on vieraiden kohdalla hyvä kuunnella. Jos kaipaa aikaa vain oman perheen kanssa, voi kyläilijöille sanoa ilman omantunnon tuskia, että tavataan myöhemmin.
Vauvan hoitoon liittyvät asiat jokainen vanhempi oppii hiljalleen lapsen syntymän jälkeen. Kaaren vanhemmuusvalmennus tarjoilee vinkkejä vauvanhoidosta jo odotusaikana. Lapsen tarpeet ja temperamentti selviävät kuitenkin tarkemmin vasta syntymän jälkeen ja sen takia kaikkeen ei voi etukäteen valmistautua. Vauvan hoitotoimet on joka tapauksessa tehtävä päivittäin ja joitakin niistä useita kertoja päivässä. Ja tehdessä oppii aivan varmasti. Vaipanvaihdot, navan puhdistuksen, kylvetyksen ja ihon hoidon monet vanhemmat oppivat osittain jo synnytyslaitoksella.
Imetys tarjoaa vastasyntyneelle ravinnon lisäksi läheisyyttä, hoivaa ja vuorovaikutushetkiä äidin kanssa. Imetyskin vaatii opettelua sekä vauvalta että äidiltä. Sujuessaankin imetys vie paljon aikaa äidin vuorokaudesta. Ja sille kannattaakin antaa aikaa. Ruokailurytmi muuttuu ja säännöllistyy vauvan kasvaessa ja intensiivisen alun jälkeen äiti ei enää ole niin kiinni imetyksessä.
Kahden vanhemman perheessä äidin keskittyessä imetykseen, on toisen aikuisen hyvä olla hänen tukenaan ja tärkeää ottaa enemmän vastuuta muista vauvan hoitoon ja yhteiseen kotiin liittyvissä asioissa. Vaikka vain toinen vanhemmista voi imettää, ei se vähennä toisen vanhemmuutta edes vastasyntyneen kanssa.
Monet vanhemmat kertovat vauva-arjen väsyttävistä ja raskaalta tuntuvista asioista mutta toteavat samaan hengenvetoon, ettei ole mitään ihmeellisempää ja upeampaa kuin oman lapsen katselu ja ihmettely. Oman vauvan unta voisi katsella tunti kaupalla. Myös jatkuvasti pitenevät hereillä olon hetket tarjoavat ihania seurustelutilanteita tarkkaavaisesti kaikkea uutta katselevan lapsen kanssa. Ja tätä kaikkea vanhemmuus todellakin on. Haastavat asiat menevät aivan käsi kädessä todella kauniiden, palkitsevien ja pakahduttavan onnelliseksi tekevien asioiden kanssa. Olen monta kertaa vastaanotollani nähnyt, miten väsyneiden vanhempien ilmeet kirkastuvat, kun vauva väläyttää hankalan päivän keskellä hymyn. Oman vauvan hymy on ihmeellinen voimavara, joka auttaa jaksamaan.
Vastasyntyneen vauvan vanhempien hyvinvointi
Vauva-arjessa vanhempien hyvinvoinnin merkitys korostuu. Kun päivärytmit ja muut rutiinit muuttuvat täysin lapsen syntymän myötä, voi se vaikuttaa aikuisen mielialaan. Väsymys lisää kaikkia ikävältä tuntuvia asioita ja tekee niiden kanssa elämisen raskaaksi. Myös monenlaiset huolet lapseen ja omaan vanhemmuuteen liittyen ovat tuoreille vanhemmille vielä uusia asioita ja voivat tuntua todella isoilta ja viedä energiaa.
Kahden vanhemman perheessä vanhemmat ovat toisilleen tärkein tuki. Yhden vanhemman perheessä tukiverkosto rakentuu läheisistä aikuisista, jotka haluavat olla vanhemman apuna ja lapsen arjessa mukana. Täysin yksin ei kenenkään kannata yrittää pärjätä vauvan kanssa. Jos aikuisella ei ole tukea, tulee elämästä herkästi pelkkää selviytymistä ja silloin monet arvokkaat hetket pienen lapsen kanssa voivat jäädä kokonaan huomaamatta. Pikkuvauvavaihe on hyvin nopeasti ohi ja jokainen lapsi ansaitsee hyvinvoivan vanhemman kasvunsa tueksi.
Jos kaipaat kuuntelijaa, keskustelua omaan vanhemmuuteesi tai hyvinvointiisi liittyen tai neuvoja ja ohjausta vastasyntyneen kanssa elämiseen, muista hakeutua tuen ja avun pariin. Ystävien ja muiden läheisten kanssa keskustelu tarjoaa mahdollisuuden nähdä oma tilanne ulkopuolisen silmin. Neuvolakäynnit ovat matalimman kynnyksen ammattitukea lapsiperhe-elämään. Se, että neuvolapalveluita on olemassa, kertoo mielestäni siitä, että lapsiperhe-elämä voi olla ihanuutensa lisäksi erityisen kuormittavaa ja jokainen vanhempi ansaitsee tukea omaan vanhemmuuteensa.
Mahdollisimman hyvä valmistautuminen vauvan tuloon on yksi tärkeä tekijä vanhempien hyvinvoinnin kannalta. Valmistautua voi esimerkiksi miettimällä tulevaa elämänmuutosta ja keskustelemalla omista ajatuksistaan puolison ja muiden läheisten kanssa. Kotineuvola Kaaren aiemmasta blogikirjoituksesta ”Miten valmistautua vanhemmuuteen?” voit saada tukea ja uusia ajatuksia.
Vanhempien hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että he aikuisina tuntevat omat tarpeensa mahdollisimman hyvin ja uskaltavat kertoa niistä puolisolle. Tällöin yhteisten kompromissien teko molempien jaksamisen tukemiseksi on mahdollista. Koska kompromisseja pikkuvauvavaihe vaatii. Vauvan tarpeet menevät vanhempien tarpeiden edelle, jolloin saattaa joutua tinkimään itselle tärkeistäkin asioista. Kuten aiemmin totesin, vauvavaihe on nopeasti ohi. Niin iloineen, huolineen kuin luopumisineenkin.